tiistai 17. joulukuuta 2013

Astianpesukoneen päivitys


  Nyt alkaa olemaan keittiössä uusittu kaikki kodinkoneet. Astianpesukone oli viimeinen "muisto" vanhasta keittiöstä, mutta sekin alkoi tuossa syys-lokakuun vaihteessa pitämään niin epäilyttäviä ääniä ja kolinoita, että sen käyttäminen alkoi pelottamaan liikaa. Ensin ajatuksissa oli hankkia uudeksi koneeksi teräksen värinen, mutta pienien vertailujen ja pohdintojen jälkeen päädyttiin sitten kuitenkin integroitavaan malliin.

Tässä ensin pari vanhaa kuvaa:

 
 
Ennen koko keittiön remonttia.
Olin jo ehtinyt unohtaa miltä se ennen näytti!
 
 
 
Keittiön uusimisen jälkeen,
mutta vanhalla astianpesukoneella vajaa 3 vuotta sitten.
 
 
 
Ja sitten uudella koneella:
 
 
Ennen astianpesukoneen hankkimista piti selvittää saako
keittiömme kaappien ovia vielä tilattua.
Kun se oli varmistettu, uskalsi koneenkin hankkia.
Itse kone saapui hyvinkin nopeasti, mutta kalusteovea sain odotella kuukauden päivät.
 
Uudessa ovessa on vanhoihin verrattuna ihan pieni väriero,
joka varmasti tasoittuu ajan myötä, mutta luonnossa sitä ei kyllä edes huomaa, jos
ei tiedä. Ylemmässä kuvassa väriero korostuu vähän enemmän kuin luonnossa.
 
Tämän seinän kaapistoille piti tehdä myös uusi sokkeli ja
jalkalista, koska vanhan, erillisen astianpesukoneen edessä sitä ei ollut ollenkaan.
 
 
 
Vaikka kone ovineen on uusi, se jotenkin tuntuu siltä
kuin se olisi ollut aina siinä.
Olen kyllä pari kertaa pysähtynyt katsomaan, että onpas siisti
tuo yhtenäinen sokkeli listoineen, mutta itse
kone ei tunnu mitenkään niin uudelta ja oudolta, vaan on jo hieman
vaikeaa muistaa, että siinä mitään muuta on ollutkaan.
 
 
 
 
 
 


sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Koti on valmis jouluun

  Tänä vuonna kodin jouluvärit lähtivät liikkeelle tuosta punavalkoisesta kankaasta, josta tein uusiin tyynyihin tyynynpäälliset. Levitin taas koko verhoarsenaalista ja matoista kaikki vähänkään harkittavat yksilöt pitkin lattioita, ja pohdiskelin eri vaihtoehtoja. Ihan 100% tyytyväinen en ehkä ole, mutta kieltäydyin ostamasta mitään uusia verhoja tai mattoja (maton olohuoneeseen sain hoidettua muutaman vaihtokaupan kautta).


 
Jouluverhoiksi päätyi beigen väriset sivuverhot, joissa menee himmeästi hohtava pystyraidoitus.
Näitä en ole käyttänyt ikuisuuksiin, ja ne ovat olleet vähällä lähteä viemästä tilaa useammankin kerran, mutta tässä taas nähdään, ettei mistään kannata luopua!
 

 
Näihinkin väreihin olisin mielelläni yhdistänyt sellaisen
valkoisen neulotun torkkupeiton, ja yhden ihan asiallisen hintaisen löysinkin
aiemmin, mutta kun viimein olin sitä menossa hakemaan, niin ne olivat loppuneet.
 
 
 
Ruokailuhuoneen puolelle ripustin punaiset verhot, jotka olivat sinne hieman
ylipitkät, mutta päätin ettei se haittaa. Verhot saavat ihan rauhassa ylettyä lattialle asti ja levitä hiukan. Maton vaihdoin harmaanruskeaan, ns. kaveriksi olohuoneen verhoille.
(Vasta tästä kuvasta huomasin että takan yläosa olisi taas imurointia vailla!)
 
 

 
En oikeastaan ole mikään kovin innokas asetelmien rakentaja, vaan yritän useimmiten
valita vain yhden tai muutaman esineen yhteen paikkaan kerrallaan. Tällä kertaa
kuitenkin kaivelin kaappien kätköistä kaikkea punaista ja päätinkin omaksi yllätyksekseni
jättää ne kaikki ruokailuhuoneen senkin päälle, koska kaikki olivat niin sopivasti
saman punaisia.
 
 
 
Ja hei, olen saanut jo ihan liikaa aikaisia joululahjoja!
Meille kotiutui tuo Arabian tämän vuoden joulumuki jänöineen, ja sitten
minulle ihan uusi kuppi-tuttavuus: Kinto mugtail (rabbit).
Mugtail kuppeja löytyy Stockmannin valikoimasta, ja niitä on paljon muillakin
eläinaiheilla. Kupissa ei ole ollenkaan lasitusta ulkopinnalla, vaan se on
mattapintainen. Laatikossa olikin varoitus että öljyiset tuotteet saattavat
imeytyä siihen, ja kuppi kannattaa pestä heti käytön jälkeen.
Itse olen käyttänyt sitä lähinnä piparikippona, ja kokeilin myös kynttilää
sen sisällä, ja jänöjen kuvat tosiaan päästävät kynttilän valon läpi.
 
Ruokailuhuoneen ja olohuoneen pöydille löytyi muuten nuo harmaa-valkoraidalliset
kaitaliinat Tiimarin loppuunmyynnistä häiritsevän halvalla.
 
 
 
 
 
 

lauantai 14. joulukuuta 2013

Joulukortit 2013 (pakolliset askartelut)


 Joulukorttien tekoon ei taas pahemmin ollut mitään hyviä etukäteisideoita, eikä mitään maata mullistavaa kyllä tullut mieleen niitä tehdessäkään. Tiimarin hyllyt olivat jo ihan tyhjänä kun siellä kävin, joten Prisman askarteluosastolta lähtivät mukaan uusiokäytetyt ruskeat korttipohjat, ja siinä ne ostokset melkein olivatkin. Inspiraation puutteesta johtuen yritin myös vähän supistaa sitä kortinsaajien listaa ja pohdiskelin sitä, että miksi kortteja lähetetään niillekin, keitä kuitenkin näkee ja tapaa jouluna?

  Korttipohjista tulivat mieleen vanhan ajan kortit, ja täytyy myöntää että Googlen kuvahakua on näissä korteissa osittain käytetty hyväksi... (ihan kelpo hakusanoja mm. "vintage christmas")
Tulostelin siis kuvia ja kuviopapereita, ja kaivelin kaikki vanhat ylijäämä-askartelutarvikkeet esille ja aloin mallailla osia yhteen. Teemaksi taisi muodostua "enemmän on enemmän!"







Korttiperinteeseen tietysti kuuluu se, että kortit on viety postiin eilen,
kun oli viimeinen päivä postittaa kortit joulumerkeillä.
 



 
Korttien sisään tulostelin pari arkillista tällaisia nauhoja,
joita sitten leikkurilla suikaloin sopiviksi.
 
 
Nyt sitten vain toivotaan, että osoitteet on oikein
ja kaikki kortit löytävät perille.
 


maanantai 25. marraskuuta 2013

Tuolin ilmepäivitys


  Reilut puolitoista vuotta sitten kerroin ostaneeni tuolin paikallisesta kierrätyskeskuksesta, ja pohdin sille silloin vähän perusteellisempia muutoksia. Mutta: tuoli on nyt koko puolentoista vuoden ajan odotellut eteisen ja olohuoneen välisellä seinänpätkällä uutta ulkoasuaan, ja se on jotenkin päässyt juurtumaan siihen paikkaan. Myös valkoinen väri on alkanut näyttämään paikkaan sopivalta. Joten, kun nyt vihdoin ja viimeinen otin tuolin työn alle, niin muutoksista ei tullutkaan niin kovin isoja...

Ennen:

 
Vasemmalla tuoli sellaisena kuin se meille tuli. Oikealla kuva siitä, kun
jo varmaan vuosi sitten kokeilin, sopisiko yli jäänyt harmaa kalustemaali siihen.
Ei mielestäni ollut kuitenkaan se nappi valinta.
 
Nyt:
 
 
 
Kuinka vaikeaa on näinä pimeinä päivinä saada oikean värisiä kuvia! Nytkin tuoli
piti siirtää ihan ikkunan viereen, että luonnonvaloa tuli edes vähän.
Mutta, päädyin siis vain hiomaan vanhan pinnan himmeäksi (240 hiekkapaperilla),
jonka jälkeen levitin yhden kerroksen kaluste-pohjamaalia, koska sitä nyt sattui olemaan.
Tuoli näytti aika kivalta pohjamaalissa, koska sen pinta kuivui himmeäksi, mutta
valitsin pintamaaliksi kuitenkin vähän kiiltävämpää, koska himmeän pinnan puhtaana pitäminen arveluttaa hieman.
 Neulottu istuimen päällinen idea vain tuli jostain, eikä ole mikään
sen kummemmin pitkään hauduteltu idea.

 
 
Irrotin istuimen, ja nidoin alle ensin  tumman harmaan (tai melkein mustan)
kankaan, jonka jälkeen kiristin neulotun päällisen reunojen alle
samalla langalla. Valikoimastani neulelangasta tuli aika kiva liukuväri-efekti päälliseen,
en edes tajunnut lankaa valitessani että siitä tulee tuollainen.
Lankaa jäi sen verran yli, että siitä tuli vielä pieni tyynynpäällinen, tosin
minulla ei taida olla sen sisään tarpeeksi pientä tyynyä.

 
 
 
Tuoli palasi vanhalle paikalleen eteisen ja olohuoneen väliin.
Samalle seinälle on muuten tullut kesän aikana ripustettua "hääkuva",
jonka kehystin itse samaa tyyliä mukaillen kuin minkälaiset kutsukortit, ym.
aikoinaan olivat.
(Eipä pahemmin tullut siistittyä naulakkoa ennen kuvan ottamista,
ja väritikin ovat aika erikoiset, koska oli jo niin pimeää...)

 
 
 
 

lauantai 16. marraskuuta 2013

Joulu kaupasta


 Moni kai on sitä mieltä, että on ihan liian aikaista miettiä koko joulua vielä, mutta parin viikon päästä kalenteri käänetään jo kuitenkin joulukuun puolelle. Joulu on siitä mukavaa aikaa sisustamisen kannalta, että tuotevalikoimat ovat runsaat ja monipuoliset, ja kotona voi "hullutella" hieman rohkeammin, koska joulun aika on kuitenkin niin lyhyt.

  Voiko joulun tunnelmaa sitten ostaa kaupasta? Tähänkin varmasti löytyisi monia mielipiteitä, mutta henkilökohtainen virittäytyminen joulutunnelmaan syntyy juuri siitä, kun kotiin saa rakentaa uuden jouluisen ilmeen ja miettiä etukäteen värien ja materiaalien yhdistelmiä. Toisaalta joulun odotukseen minulla usein kuuluu myös jotain pientä askarteltavaa ja itsetehtyä, ne joulukortit nyt ainakin.
Tässä kuitenkin omaa silmää miellyttäviä poimintoja muutaman eri kaupan valikoimasta. Oli tarkoitus tehdä nämä ensin ihan pelkästää ns. "markettivalikoimista", koska ne ovat useimmiten lähes kaikkien saatavilla, mutta lipsahti tähän nyt mukaan tuo H&M Home myös.


 
Vaikka meilläkin on jo ihan liikaa mukeja, eikä yhtään uutta enää tarvitsisi,
niin silti tuo tämän vuoden Arabian joulumuki
houkuttelisi pupujusseineen sen hankkimaan!


 
HenkkaMaukan koti-mallistossa on usein kaikkea kivannäköistä ja houkuttelevaa,
mutten ole koskaan kuitenkaan saanut aikaiseksi tilata mitään.
Tässä tosin kyllä on jo niin houkuttelevia tuotteita, että pitää laittaa
vakavasti harkintaan..
 
 

 
Anttilastakin kelpaisi shoppailla kaikkea kivaa joulukotiin.
Potkukelkka-teline ulkotulelle olisi ainakin aika hauska yksityiskohta pihakivetykselle.
 
 

 
 
Kotonakin on tullut tehtyä jo jotain konkreettista jouluilmeen eteen:
edelliseltä Ikea-reissulta lähti mukaan punavalkoista raitakangasta ja
harmaavalkoista ruutukangasta, josta ompelin tyynynpäällisiä joulukuuta odottamaan.
 
 
 

torstai 10. lokakuuta 2013

Oletteko huomanneet, Ikeassa on jo joulu!





Huomasin tänään että Ikean nettisivuille ovat taas
saapuneet joulutuotteet. Selailin tuotteet ja poimin sieltä taas omat suosikkini.
Joku se meilläkin jo huomautti, että ensi kuun jälkeen on joulukuu!
 
Ikean joulutuotteet löytyy täältä:
 
 
 
 


keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Syksyn värejä kotiin


  Ulkona lämpötilat romahtivat tällä viikolla aika reippaasti, ja syksy kai tekee tuloaan jo ulkonakin. Meillä sisällä ilme on vaihtunut syksyn väreihin muutama viikko sitten. Tänä vuonna syksyn sisustustuotteissa ja tekstiileissä on aika paljon tarjolla kylmiä ja voimakkaita värejä, esim. tumman sinistä yhditettynä valkoiseen on näkynyt jonkun verran. Vaan ei meillä. Taitaa olla pitkään aikaan ensimmäinen siirtymä vuodenajasta toiseen, kun en ole ostanut (tai ostattanut) mitään uutta kotiin.


 
Tämä verho on ollut meillä aina ns. syksy-verho, ja se on ollut käytössä jo useampana
vuotena, mutta ei ole kuitenkaan tullut jostain syystä dokumentoiduksi tänne.
Kuosi on Vallillan Suolaheinä, ja väreiltään ehkä hieman yllättävä omaksi valinnaksi.
Mutta varmaankin juuri värien takia yhdistän tämän niin vahvasti syksyyn, kohta
oranssia ja oranssinpunaista näkyy taas runsaasti ulkonakin.
 
 
 
Suolaheinän kaveriksi toiselle puolelle ikkunaa ripustin läpikuultavan,
tummanharmaan verhon, jonka taakse laitoin vaalean beigen verhon, koska
harmaasta näkyi muuten läpi ja se näytti hieman orvolta.
Pöydälle kaivelin punaisen ja ruskean sävyiset Kivi-tuikut
(hiekka, granaatinpunainen, yhtä en muista), joissa on muuten
kokonsa puolesta aika hyvä polttaa myös Party Liten votiiveja, koska
nesteytyessään parafiini ei pääse karkaamaan ja sitä ei mene hukkaan.
 


 
Tv-tasossa on yksi tyhjä väli, johon pitää aina keksiä täytettä, ettei se
järkyttävä johto-sekamelska näkyisi liian selvästi kovin pitkälle. 
Sinne työnsin tällä kertaa Karhulan lasin matalan lasipurkin, jonka täytin
noilla oransseilla jutuilla, joiden nimeä en tiedä.
(Kuullostipa epämääräiseltä.)
Karhulan lasipurkin kaveriksi sopi vanha hillopurkki kynttiläkupiksi, koska
kummatkin on kaunista, hieman vihertävää lasia.
 
 
 
Ruokahuoneen verhot valikoituivat sitten ihan kaappeja penkomalla,
ja vertailemalla, mitkä sopisivat olohuoneen verhojen kanssa samaan värimaailmaan.
Nämäkin paneeliverhot ovat jo useamman vuoden vanhat, ja itseasiassa äitini on
ommellut ne jo aikaisempaan asuntoomme.
Pöydälle kaivelin mummolta perinnöksi tulleen
punaisen Riihimäen lasin maljan, johon löysin täytteeksi
kahvipapuja ja tietysti kynttilän.
 
 
 
Kynttilät tulee sytytettyä lähes joka ilta, ja villasukat on kaivettu myös käyttöön.
Syksy on taas ihan mukavaa vaihtelua, ja hieman odottelen
jo sitä synkkää, sateista ja kylmää päivää, kun voi laittaa takkaan tulen.
Toisaalta se, että lämpömittari tänä aamunakin oli pakkasella, kertoo
vain siitä että kohta on aloitettava joulun suunnittelu!
 
 
P.S. Eilen oli postilaatikkoon ilmestynyt tällainen opus, jospa
seuraavaksi viettäisin hetken tätä selaillen, koska ulkonakin sattuu
juuri satamaan.
 
 
 
 
 

perjantai 20. syyskuuta 2013

Seinämaalaus graffiti-inspiraatiolla




 
Tämä seinämaalaus valmistui 10 vuotiaan pojan huoneeseen, joka
on kokonaisuudessaan remontin alla.
Taustalla on tumma, neutraali harmaa maalattuna himmeällä seinämaalilla,
ja kuvioon käytetty musta ja valkoinen maali ovat kiiltäviä.
Oranssi maali on myös himmeä, ja vaalean harmaa on sekoitettu itse
valkoisesta ja tummasta taustamaalista. 


 
Tässä sivulta otetussa kuvassa näkyy hieman myös
tuo kiiltoasteiden ero.
Kuvio on sijoitettu seinälle niin, että se tulee jäämään sängyn päälle,
suht keskelle sänkyä.
 
 
 
 

maanantai 16. syyskuuta 2013

Rahiin uusi päällinen


  Lempipaikka-postauksessa mainitsinkin tästä rahista, ja siitä kuinka se on jo pidemmän aikaa kaivannut uutta huppua yllensä. Noh, kiikutinkin rahin sitten äidilleni, joka lupasi ommella päällisen ja sai vaihdossa vanhan omiin projekteihinsa.


 
Tähän käytettiin jo pari vuotta sitten ostettua Laura Ashleyn kangasta,
josta on tehty myös tyynynpäälliset makuuhuoneeseen ja laskosverho
makuuhuoneen pikkuikkunaan.
 

 
 
 
Tämä on kyllä yksi kauneimmista kankaista, joka nyt näin yhtäkkiä tulee
mieleen.  Tässä kuvassa yritin taltioida tuota kankaan kimallusta,
joka syntyy pellavan sekaan lomittuvasta, kimeltävästä langasta.
 
 
 

tiistai 20. elokuuta 2013

Kaappien kätköistä: Barbien huonekalut ja nukkekoti

   Ikean Huset-setistä inspiroituneena kävin vanhempieni luona kaivelemassa vanhoja Barbie-nukkejani ja niiden tarvikkeita. Suurin osa huonekaluista löytyikin, mutta pari muistamaani tuolia oli onnistunut katoamaan johonkin. Barbeille on aikonaan ostettu huonekaluja kai lähinnä ns. askartelutarvikkeina, eikä niinkään valmiina leluina. Äitini ompeli niihin sitten pehmusteet ja muut. En voinut taas kuin ihmetellä sitä pikkutarkkuutta, joita tämän kokoluokan ompelutyöt vaativat, ja kuinka viimeistellysti ne ovat tehty.

  Otin kuviin mittakaava-barbieksi Pocahontas nuken kaverin Nakoman,
joka on aikoinaan joutunut parturointini kohteeksi. Täytyy myöntää että nuken vaatteiden
valitseminen kesti hetken, kun innoissani mietiskelin vaihtoehtoja. Muistan myös,
että äitini teki minulle paljon Barbien vaatteita, mutta olin unohtanut, että olin
tehnyt vaatteita yllättävän paljon myös itse. Tietenkään jälki ei ollut ihan yhtä huolellista
kuin äitini tekemissä vaatteissa, mutta aikamoista nyhräämistä niiden teko on kyllä ollut!
Luulen, etteivät hermoni enää riittäisi niin pieniin ompeluhommiin.
 

 
Tässä on rottinkisohva, johon on ommeltu pehmusteet ja tyynyt.
Taustalla taas on paksusta vaahtomuovista leikattu sänky, johon on ommeltu
helmalakana, päiväpeitto, kaksi tyynyä ja yksi pitkulainen tyyny.
 
 
 
Kun sohvan käänsi ympäri, ja laittoi jotain alle niin että se pysyy pystyssä,
siitä syntyi vauvan sänky.
 

 
Tämä Barbie-nukelle juuri sopivan kokoinen sänky
on muistini mukaan isäni erään koulun remontissa roskien seasta pelastama.
Siihen sitten äitini ompeli pitsireunaisen päiväpeiton ja hailakan vaaleanpunaisen
patjan ja tyynyn.
 

 
Viimeinen huonekalu, jonka tällä kertaa löysin, oli
vihreä penkki. Tähän kuvaan usutin myös itse savesta tekemäni kulhon ja leipiä.
Tässä on myös yksi suosikkiasuni niistä joita äitini on tehnyt. Kokonaisuuteen
kuuluu vielä samasta kankaasta tehty paksu vyö kuin mitä hattu on, mutta en
onnistunut löytämään sitä tällä kertaa.
Titanic-elokuvan ilmestymisaikoina tuli myös Barbeilla leikittyä
jotakin elokuvaan löyhästi liittyviä juttuja, ja tämä asu sopi täydellisesti siihen
kohtaan, kun elokuvassa Rose saapuu satamaan ja kurkistaa hattunsa alta laivaa!
 
 

 
Tähän perään ajattelin vielä lisätä kuvan nukkekodistani,
jonka isäni on minulle tehnyt. Sisältä seinät ovat tapetoitu
ja lattioilla on puukuvioitua muovimattoa.
Nukketalossa on paikka myös portaille ja jalkalistat ovat myös jääneet puuttumaan,
koska tätä rakentaessa isälleni sattui tapaturma, jonka seurauksena toinen
käsi oli ns. poissa pelistä jonkin aikaa.
 
 
Joten eipä ollut minun Barbie-nukeillani paljon pinkkejä kalusteita!
Piknik-auton sain yhtenä jouluna pukilta, joten sen mukana kyllä tuli jonkin
verran sitä perinteisempää pinkkiä tavaraa.
 
 

Kesäverhot: Vallillan Pihajengi

 Nyt kun syyskuun alkuun on enää muutama viikko, on kyllä jo viimeiset hetket laittaa kuva
niistä kesäverhoista mallia 2013.


 
Keväällä näistä Vallilan Pihajengi-verhoista hiukan haaveilin, ja
päädyinkin sitten yhden sellaisen ostamaan. Toisella puolella ikkunaa on
läpikuultavat, yksiväriset valkoiset verhot, joita olin jo hävittämässä jossakin välissä,
mutta jotka ovat viime aikoina olleet aika monen eri verhon kaverina.
Verhojen kanssa samaan aikaan vaihdoin seinälle myös eri maalauksen.
Seinille ei vain mahdu kaikki maalaukset samaan aikaan, ja joistan olisi kai järkevää luopua,
mutta aika vaikeaa se kyllä olisi..
 

 
Muut tekstiilihankinnat sitten jäivätkin hieman puolitiehen
(kesä meni taas ihan liian nopeasti).
Verhosta lainattuihin väreihin löytyi pari tyynynpäällistä, mutta nuo
harmaat tyynynpäälliset ovat viihtyneet sohvalla joulusta asti.
Ne ovat niin lähellä sohvan väriä, että ne on aina helppo jättää uusien värien
kanssa. Haaveilin myös valkoisesta torkkupeitosta, mutta sellaista ei tullut
ainakaan tänä kesänä hankittua, enkä edes pahemmin ole ehtinyt sellaista etsiskellä.
Uusin Deko pääsi kuvaan, koska siinä oli lähes sama turkoosi kuin tyynynpäällisessä.
 
 
 
 
 
Kohta sitä sitten taas vaihdetaan ikkunoihin syksyisempiä sävyjä,
ja aletaan polttamaan kynttilöitä ihan urakalla.
 
 

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Lempipaikka

 
 
Haasteen säännöt:
- kerro kuvin ja sanoin, mikä on kotisi lempipaikka ja miksi
- jaa haaste eteenpäin viidelle valitsemallesi blogille
- muista kiittää haasteen antajaa
 
Eipä ole ennen näitä tällaisia haaste-postauksia tullut tehtyä,  ja
tämä ensimmäinenkin oli aika haastava.
Haastava siksi, etten oikein osaa päättää mikä kohta kodissamme on se
kaikkein paras tai kaunein paikka. Mielestäni koko asuntomme on aika kiva,
vaikka siellä täällä olisikin vielä pientä (tai vähän isompaa) laitettavaa tai uusittavia kalusteita.
Asunnon negatiivisena puolena on useimmiten tilan puute, vaikka säilytystiloja
onkin ihan kivasti. Mistään vaan ei pysty taikomaan lisäneliöitä asuntoon.
 
 
Lempipaikan valinnassa kallistuin siis paikkan, jossa vietän kotona
paljon aikaa, enkä niinkään sellaiseen mikä olisi viimeistä listaa myöten
mallillaan ja laitettuna. (Sellaista kohtaa ei taida edes olla.)
 


 
Nyt vaikutan varmaan todella laiskalta, koska valitsin nojatuolin olohuoneessamme!
Mutta; aamuisin aamupala tulee usein nautittua nojatuolissa istuen,
kahvimuki sohvan käsinojalla. Lehteä meille ei tule, joten aamupalan kanssa
selailen lehtien nettiversiot tabletin kautta.
Iltapäiväkahvit nautin aika usein samalla kaavalla.
Tiedän myös, että on aika riskialtista käyttää sohvaa astioiden laskutasona,
mutten ole jaksanut oikein stressata asiasta. Tietysti on ikävää jos vaalealla
sohvalle kaatuu koko mukillinen kahvia, mutta toisaalta en oikein ymmärrä
huonekalujen tai muiden kotona käytettävien tavaroiden jatkuvaa varomista.
Ne kaikki on hankittu elämistä ja käyttämistä varten, eikä vain kaukaisen ihailun kohteeksi!
 
Asetun nojatuoliin usein myös silloin kun laitan kynsiä tai kun
teen pikaisen arkimeikin käsipeilin avulla.

 
Eniten aikaa tuolissa tulee kuitenkin vietettyä silloin kun väsyy istumaan
pöydän ääressä tietokoneen kanssa. 
Niinä päivinä kun suurin osa päivästä kuluu tietokoneen ruutua tuijotellen,
aloitan päiväni kuuliaisesti istumalla pöydän ääressä ja kone oikeaoppisesti pöydällä.
Jossain vaiheessa päivää sitten tulee se piste kun hyvää asentoa ei tahdo enää löytyä,
niin silloin on ihan kiva ottaa kone mukaan ja siirtyä vähäksi aikaa nojatuoliin.
Hiiri-ongelmaa en ole vielä ratkaissut, tarvitsen erillistä hiirtä piirtämiseen ja
muutenkin se on enemmän mieleeni, mutta sitä täytyy sitten vain siirrellä välillä syrjään
ja taas takaisin.
 
 

 
Nojatuolin kaveriksi on hieman varkain valikoitunut
värjäämättömällä pellavalla huputettu rahi, joka ei tyyliltään ole edes se paras vaihtoehto,
mutta se toimii kätevästi jalkarahina, tai pienenä työpöytänä tietokoneelle.
Rahiinkin on ollut jo varmaan useamman vuoden ollut ajatuksena tehdä uusi
päällinen, mutta eipä ole vielä tullut sitä lopullista inspiraatiota siihen.
 
Itse nojatuoli hakee vieläkin sitä omaa paikkaansa, ja ehkä niitä enemmän
tyyliin sopivia kavereita, mutta päivittäiseen käyttöön se on päässyt hyvin mukaan.
TV:tä katsellessa taas useimiten Tomi valtaa tuolin, ja minä sohvan.
 
**
 
Tämä haaste tuli koulukaveriltani Sannalta, jonka Kaikulanrinne-blogi
kannattaa myös ehdottomasti katsoa ja lisätä suosikkeihin!
 
Joten kiitokset Sannalle haasteesta.
 Sen verran poikkean kuitenkin säännöistä,
 etten laita haastetta enää eteenpäin koska en oikeastaan
Sannan blogia lukuunottamatta seuraa sisustusblogeja.
 
P.S. Sannan Kaikulan kesäkirppis alkaa olemaan viimeisiä päiviä
auki, joten jos Salon kulmilla liikkuu, niin kannattaa ehdottomasti
katsoa kirppiksen facebook-sivuilta aukioloaikoja ja käydä
tutustumassa. Kuvat kirppikseltä ovat ainakin mielettömän herkullisia!
 
 
 

tiistai 13. elokuuta 2013

Ikeaa Barbien kotiin

   Nyt Ikean uuden kuvaston ilmestymisen alla täytyy kyllä jakaa yksi Ikean uutuus, jonka ostamatta jättäminen on harmittanut jo moneen kertaan. Kävimme kolmisen viikkoa sitten pikavisiitillä Ikeassa, ja lasten leluvalikoimista bongasin tämän:



HUSET-kalustesetti!
Nettisivuilla setti esitellään nukkekodin kalusteina, mutta
minulle tästä setistä jäi päälimmäisenä mieleen se kuinka sopivia nämä
olisi Barbie-leikkeihin.
Pienoismallit Ikean omista kalusteita vetoavat minuun ja tästä innostuneena
Googlailin Barbien huonekaluja, mutta lähes kaikki vastaan tulleet ovet
pinkkejä alusta loppuun, joten tämä setti on varmasti monelle tervetullut uutuus
(vaikken enää leikki-ikäinen olekaan)!
 
 
Tästä sitten tuli taas mieleeni omat Barbieni huonekalut,
ja kuinka äitini teki niitä minulle myös itse. Täytyykin
kaivella kuvia ja vanhoja lelulaatikoita, ja esitellä omat Barbie-huonekaluni
täällä joku kerta.

Linkki Huset-settiin tästä.

 
 


tiistai 23. heinäkuuta 2013

Synttärisuunnittelua


  Vajaan parin viikon päästä pitäisi juhlia pyöreitä vuosia. Ei onneksi vielä omiani, mutta Tomilla tulee 30v täyteen. Syntymäpäiviin olisi tällä kertaa tarkoitus panostaa hieman normaaleja kakkukahveja enemmän ja vierasmääräkin on hieman isompi kuin mitä tavallisesti. Tästä syystä juhlat myös ajateltiin pitää jossain muualla kuin kotona. Ja sitten siitä syystä taas piti hieman miettiä myös "rekvisiittaa" ja somistetta juhlapaikkaan.

Tehtävästä innostuneena tietenkin jo selailin verkkokauppoja ja  tutkiskelin minkä värisiä lautasliinoja ja kertakäyttöastioita on tänä kesänä saatavilla (tiedän, se on tarkkaa!), mutta Tomi halusikin synttäriväreiksi mustaa ja punaista. Mustaa ja punaista ei pahemmin ole tämän kesän missään tuotteissa pahemmin näkynyt, mutta eipä juuri tarvinutkaan, sillä onneksi viime vuoden hääjuhlasta ovat vielä tarvikkeet tallella, vaikka ne olikin jo pakattu kirpputoritavaroihin. Osa kertakäyttöastioistakin löytyi vielä.



 
Viime vuodelle äidin ompelemat mustat kaitaliinat käyvät myös
näihin juhliin, ja punaiset tuikkukupitkin ovat jo yhdet juhlat nähneet.
Mustia lautasia löytyi pari pakettia kotoa, niitä piti vain hakea lisää.
Suomen kerran tehtaanmyymälästä lähti viime viikolla mukaan
viininpunainen rulla kaitaliinaa ja nuo pienemmät servetit.
Mustat kupit ja lautasliinat löytyi Clas Ohlsonilta.
Viime kesäksi ostettuja punaisia venetsian lyhtyjäkin taitaa löytyä useampia.
 
 
Noh, kakkuhan täytyy sitten tietysti myös olla teemaan sopiva.
Ajatuksena olisi punaisella sokerimassalla/marsipaanilla päällystetty kakku,
johon tulisi päälle mustavalkoinen kuva.
Se, mikä- tai minkälainen kuva kakkuun tulee on vielä kaikille
arvoitus, mutta se olisi tarkoitus toteuttaa mustalla elintarvikevärillä maalaamalla.
En ole ennen kyseistä puuhaa kokeillut, joten kakku vaatii suunnittelua vielä.
 
 
 
Leikkasin kaulitusta sokerimassasta kaksi palaa, joista
alempaan vain kokeilin värin ominaisuuksia lähinnä mitään sen kummemmin miettimättä.


 
Toiseen palaan kokeilin jotakin mahdollisimmat yksinkertaisen kuvan kopiointia.
Tulostin kuvan paperille, josta kopioin sen läpipiirtämällä skissille, jonka taas
asettelin sokerimassan päälle, ja painelin ääriviivat läpi siveltimen toisella päällä.
 
Ostamani pastaväri on koostumukseltaan lähes kuin hyytelöä, ja
sitä pystyy halutessaan notkistamaan vedellä. Väri ei tietenkään silloin
ole yhtä voimakas tai peittävä, jos sekaan laittaa muutaman tipan vettä, mutta
silloin sivellin liukuu helpommin kuin pelkän pastavärin kanssa.
Harjoitusta tämä kyllä vielä hieman vaatii!
 

 
En vain malttanut lopettaa ajoissa, vaan jatkoin värin levittämistä jokaiseen
tyhjään kohtaan. Tällä saa aika kivasti myös eri paksuisia kerroksia tai
varjostuksia aikaan, jos vain malttaa antaa pinnan kuivua välillä.
(Itse en tosin malttanut odottaa.)
 
 
Juhlapaikkaa varten ajatuksena olisi vielä suunnitella ja toivottavasti
myös toteuttaa eräänlaiset julisteet, mutta niiden toteutuksesta
täytyy vielä kysellä muualtakin, ja hioa suunnitelmaa.
Kuvia tulee sitten, jos ne toteutuvat.