perjantai 21. elokuuta 2015

Kuisti - Done!

   Kuistia on siis remontoitu tämä kesä. Tai itseasiassa kaiteiden uusiminen ja suurimpien kalusteiden hommaaminen ovat olleet hoidettuna jo hyvän aikaa, mutta pitkään on vielä joitain pieniä asioita puuttunut tai ollut kesken. Tällä hetkellä en keksi muuta kuin että lämpömittari puuttuu vielä. Niin ja tuhka-astia tupakoivia vieraita varten.

Aikaisemmin taisin jo kirjoitellakin siitä, miten vielä toissakesänä ajattelin kuistin tarvitsevan vain uutta maalia pintaan, mutta onneksi en ollut tarpeeksi tehokas ja ryhtynyt silloin vielä toimeen, koska se ei tosiaankaan olisi riittänyt!





Vanhoissa kuistin kaiteissa oli kaunis, mutta hieman epäkäytännöllinen malli,
jossa laudoitus "kaatuu" ulospäin ylhäältä ja kaide levenee ylöspäin. 
Niinkuin näkyy, muutama lauta oli ehtinyt jo alkaa repsottamaan. 



Tässä vielä muistoja vanhasta:
Lumi ja vesi jäi ikävästi seisomaan noihin lautojen rakoihin, ja 
varmaan osittain siitä syystä osa laudoista olikin päässyt niin huonoon kuntoon, 
sormet upposivat muutamaan ja maali irtosi paikoin kunnon lauttoina. 

Loveseat-pihakaluste (joka sekin on saanut kuvan ottamisen jälkeen hieman huoltoa),
jäi talven jälkeen vain ajelehtimaan kuistille.
Me ei  oikein koskaan olla vietetty aikaa tässä kuistilla.
Se on ollut vain läpikulkutila, jossa saunan jälkeen vilvoittelukin 
on tuntunut jotenkin vaivaannuttavalta. 

(Ensimmäisinä kesinä tässä oli kyllä ihan mukava riipputuoli,
mutta mitään muuta siihen ei sitten mahtunutkaan, ja telineen 
jalkoihin kompastui, kun ne ulottuivat ovenkin eteen.)



***


Tajusin näitä kuvia lisäillessä, ettei uusista kaiteista ole kuvaa ulkopuolelta,
mutta jospa sellainen saataisiin vielä myöhemmin lisättyä. 
Lähinnä keskityin kuistin sisäpuolisiin kuvakulmiin.




Siitä tuli aika kiva, vaikka itse sanonkin!
Ulko-oven viereen jäävä seinän pätkä oli kuin tehty noille kahdelle moduulisohvan
osalle ilman käsinojia, ylimääräiset sentit voi laskea yhden käden sormilla. 

Pystysuora laudoitus kaiteissa selkeytti tilaa, ja tuntuu kuin 
koko kuisti olisi kasvanut, vaikka siinä ne ovat samoilla paikoilla kuin vanhatkin. 
Näiden pitäsi olla myös helpommin puhdistettavat, kun lumelle ja roskille
ei ole yläpinnalla mitään koloja ja saumoja. 

Päädyn ritelikön tilalle suunnittelin aluksi 
peittävämpää vaakarimoitusta, mutta kun googlailin malli- ja ideakuvia, 
tajusin että niitä on oikeastaan vain uudemmissa taloissa ja patioilla.
Tuli tunne, ettei se välttämättä sopisi 1940-luvulla rakennettuun taloon. 




Rappusille on ollut todella haastavaa löytää kynnysmattoa, 
joka ei ole liian syvä ja joka toimii ulkona. Tämäkin olisi voinut olla vielä
leveämpi, mutta menkööt. 

Olimme jo suunnitelleet tekevämme itse pöydän kuistille,
ja tarvikkeetkin periaatteessa olisivat olleet valmiina.
Mutta satuimme sitten käymään K-raudassa muissa asioissa ja pöytä
lähti sieltä mukaan, vähän kuin heräteostoksena.
En edes tiedä, onko pöytä oikeasti tarkoitettu ulos, mutta 
päätin leikkiä tyhmää ja olettaa niin, koska nämä pöydät olivat 
myymälässä aseteltu puutarhakalusteiden sekaan pihamyymälässä.
Tuntuisi kauhean harhaanjohtavalta, ettei pöytää oikeasti voisi 
sijoittaa ulos. 

Sitten verhot:
yritin kovasti etsiä jotakin muuta kuin bambuverhot, mutta ei.
Okei, en halunnut kuitenkaan lähteä tilaamaan mitään, eli etsintäni
kohdistuivat valmiisiin valikoimiin, mutta saaliiksii 
jäi tyytyminen bambuverhoihin.
Kävimme nettiselailun perusteella verhonhakureissulla Kouvolan Prismassa,
mutta siellä hyllyt ammottivat juuri siinä kohtaa tyhjyyttään.
Joten kotiin tultiin tyhjin käsin, ja bambukaihtimiin oli lopulta tyydyttävä.
Mutta, eivätpä maksaneet juuri mitään ja toimivat näkösuojana ja vähän 
tekevät varjoakin aurinkoisena päivänä.
Ja niitä sai sentään valkoisena.  





Kuistiremontin jälkeen on siellä vietetty aika sitten lisääntynyt huomattavasti!
Kauniilla ilmalla siinä tulee juotua jo se aamun ensimmäinen kahvikupillinen,
ja päivällä toisinaan pysähdyn siihen syömään.
Pari kirjaakin olen kuistin sohvalla makoillen saanut päätökseen, 
ja ehkä hieman torkahtanut. 


Vahingossa syntyi kuvan janojuoma,
josta tuli aika toimiva yhdistelmä:
- mustaherukkamehua (makeaa)
- lime-siivuja
- kevyesti hiilihapotettua vettä
- jäitä
(voisi kai sitä halutessaan vähän rommiakin
lorauttaa sekaan, ei tullut vielä kokeiltua).